Hybridityö ja johtaminen- mitä se on ja vaatii?
Olemme eläneet aikamoista murroksen aikaa. Koronan iskiessä toimisto- ja tietotyössä siirryttiin melkein yhdessä iltapäivässä kokonaan kotikonttorille. Kuin teollistumisen aikaan samassa pikkuluukussa saattoi tehdä koko perhe töitä ja etäopiskelijan luokkahuoneen kamerassa vilahtaa perheenjäsen kylpytakissa tai johtoryhmän kokouksen osallistujaksi ilmestyä perheen kissa. Tämä oli kuitenkin OK ja joustoa löytyi, koska tilanne oli väliaikainen ja uhkaava.
Kun rajoituksia sitten alettiin purkamaan, vaihtelevat suunnat herättivät suurta epävarmuutta. Miten suhtautua työntekijänä siihen, että riippuu täysin työnantajasta, oliko kehotus palata kokonaan toimistolle tai siirtyä työhön olohuoneeseen loppuelämäksi? Ollako Google vai Apple?
Viimeisin konkluusio tästä rajusta aaltoilusta on ollut hybridityö. Otetaan hei kummastakin parhaat puolet, siirrytään hybridityöhön!
Mutta onko asia näin yksinkertainen. Tässä muutama vinkki siitä, mitä onnistunut hybridityö ja hybridijohtaminen vaatii:
1.) Parempia fasilitoijia
Aikana ennen koronaa etätyön haaste oli juuri se, että suurimman osan ollessa kuitenkin toimistolla, yksi Jabra-boksissa huuteleva etätyöläinen jäi helposti sivuun ajatusten vaihdosta ja päätösten teosta.
Jos hybdiridityöhön hypätään yhtä valmistautumattomana, tulos on täysin sama. Onnistunut hybridityö vaatii sujuvia fasilitointitaitoja yhä useammalta työntekijältä ja kuuluu jatkossa luontaisena osana kaikkien skill settiin. Kouluta siis ihmisiä ajoissa.
Siinä missä “vanhaan aikaan” herrasmiehet saivat etuna tuoda perhettään firman fancy-tilaisuuksiin, tällaiselle ei ole vähään aikaan ollut tarvetta työelämän tasa-arvoistuessa. Hybridityöhön siirtyessä tilanne muuttuu ja työnantaja palaa päätöksentekijänä suomalaisiin olohuoneisiin.
2.) Hybridityön huomioimista myös kotona ja arjessa pitkäjänteisesti
Onnellisuus kotona vaikuttaa väistämättä tuloksiin töissä. Hyvinvoiva työntekijä pystyy parempiin tuloksiin ja palautuu helpommin.
Ennen korona-aikaa puolisot ja perheet olivat lähinnä kadonneet suomalaisesta työelämästä työnantajan näkökulmasta. Siinä missä “vanhaan aikaan” herrasmiehet saivat etuna tuoda perhettään firman fancy-tilaisuuksiin, tällaiselle ei ole vähään aikaan ollut tarvetta työelämän tasa-arvoistuessa. Hybridityöhön siirtyessä tilanne muuttuu ja työnantaja palaa päätöksentekijänä suomalaisiin olohuoneisiin.
Hybridityössä sinä työnantaja teet päätöksiä, jotka “jalkautuvat” työntekijän kotona ja perhepiirissä, eivätkä enää rajoitu lasiseinäiseen avokonttoriin ja latte-koneeseen.
Viikonloppuna Hesarissa julkaistiin etätyöntekijän epätoivoisen puolison kirjoitus. Hän otti kantaa siihen, että työnantaja on muut perheenjäsenet huomioimatta muuttanut heidän kotinsa yksipuolisella päätöksellä puolison etätoimistoksi eikä kotona uskalla enää rentoutua ja hengittää. Hän tuskin on yksin.
Siirryttäessä hybridityöhön työnantajan- ja miksei valtion ja verottajankin- tulisi ottaa huomioon, että vastuu tukea onnistunutta työympäristöä on edelleen työnantajalla. Millaisia esimerkiksi Coworking- tilojen paikkoja voidaan tarjota työntekijä etuna sujuvampaan arkeen? Voidaanko ihmisiä auttaa taloudellisesti sopivan asumisratkaisun tukemisessa?
Myös suunnitelmien riittävä pitkäjänteisyys on tässä ratkaisevaa. Kukaan ei voi valita esimerkiksi asuinpaikkaa ja asuintiloja hybridityönmukaan, jos työnantajan linja työn suorituspaikasta ja tavasta muuttuu joka päivä. Suomalaiset asuntomarkkinat ovat stabiilit juuri pitkäjänteisyyden ja luotettavuuden takia. Myös hybridityön pitäisi pyrkiä samaan, koska asuminen on normaalin ihmisen isoin taloudellinen päätös ja stressintuoja.
3.) Tasa-arvoa ja yhteisiä pelisääntöjä
Hybridityön oletukset ja vastuut pitävät olla selviä. Jos jaa työntekijän arvailun varaan, saako töitä tehdä esimerkiksi lenkiltä tai mökiltä, luodaan tarpeetonta epävarmuutta ja ongelmia, tai kateutta, jos säännöt riippuvat vaikka käyntikortin sisällöstä.
Ketterät käytännöt tukevat hybridityössä onnistumista, koska siihen liittyvät perustavanlaatuiset arvot kuten avoimuus ja läpinäkyvyys ja luottamus auttavat meitä löytämään ratkaisuita epäluulon sijaan.
4.) Palautumista
Monien firmojen tulokset ovat jopa nousseet lyhyellä tähtäimellä, kun hybridi- tai etätyössä keskittyminen on ollut huipussaan. Tämä ei sinänsä yllätä, koska nimenomaan fokus ja yhden asian suorittaminen laadukkaasti kerrallaan on yksi tärkeimmistä ketteristä periaatteista.
Työnantajan olisi kuitenkin vältettävä sitä tilannetta, että nälkä kasvaa syödessä koko ajan. Kuten toimistotyössä välillä idlaten ja kahvitellen ja jaaritellen, pitkällä tähtäimellä kukaan ei voi olla tehokas koko ajan. Ota siis huomioon se vanha oppi, että luovuus tarvitsee myös hetkittäistä tylsyyttä ja rentoutumista kukkiakseen.