Hyppää sisältöön

Hei Työnantaja! Näin onnistut haastattelussa

Jaa somessa:

Maailma on täynnä vinkkejä siihen, miten työnhakija onnistuu työnhaussa. Se on pullollaan supisurkeita rekryjärjestelmiä, joissa silmät punaisena täytetään CV:n tietoja yhä uudestaan nälkävuoden pituisiin lomakkeisiin, joita kukaan ei kuitenkaan lue. Täynnä kryptisiä työilmoituksia, joissa listataan ristiriitaisia, mahdottomia vaatimuksia. Ja niitä seuraavia haastatteluja, joissa keskitytään pääosin ruotimaan työntekijän heikkoudet ja viat.

Ja kaiken lisäksi: tätä tapahtuu aloilla, joissa on jatkuva osaajapula, avainhenkilöt juoksevat karkuun ovista ja ikkunoista, ja vaihtuvuus on jatkuvaa.

Tässä 3 selkeää vinkkiä, joilla onnistut rekryssä paremmin

1. Omaksu palveluasenne

Tällä hetkellä käytät luultavasti aikasi miettimällä, miten nyhtäisit kaikki tiedot irti hakijasta rajatussa ajassa löytääksesi Sen Oikean. Mutta hupsis- tässä on se ristiriita, että onnistunut ihmissuhde on aina molemmin puolisesti tyydyttävä, eikö?

Ota siis palveluasenne käyttöön. Rekrytoijana palvelet kahta asiakasta: tietysti firmaa ja sen osakkeenomistajia parhaiden tyyppien löytymiseksi, mutta myös potentiaalisia työntekijöitä, jotta he ensin haluavat aloittaa ja sitten jäädä.

Käytä siis jatkossa ainakin puolet ajasta miettimällä, mitä sinä jo haastatteluhetkessä toiselle osapuolelle tarjoat. Ensivaikutelman voi luoda vain kerran.

Vaikka jotenkin onnistuisitkin houkuttelemaan hakijan taloon yksipuolisella pommituksella esimerkiksi pelkän palkan avulla, mahdollinen haastatteludynamiikasta syntynyt vaikutelma epäluottamuksesta tai epätasa-arvosta jää kyllä kytemään. Mieti siis:

  • Miten yrityksesi arvot näkyvät haastattelussa? Tarjoatko esimerkiksi yksipuolisesti yhden haastatteluajan, jonka on vaan sovittava toiselle osapuolelle, jos kerran asia on hänelle tärkeä. Vai kunnioitatko jo haastattelussa sitä, että hänellä on muutakin elämää ja ajoista on sovittava? Etenkin tärkeää, jos väität toimivasi näin sitten työsuhteen aikana (se kuuluisa work-life-balance).
  • Onko haastattelu ja sitä edeltävä viestintä tasa-arvoista? Jääkö siinä molemmille tilaa puhua, kysyä, tutustua? Siis aidosti molemminpuolisesti. 5 minuuttia 60 minuutin lopusta ei ole tasajako, jos silloin kysyt muodon vuoksi, oliko myös toisella jotain kysyttävää. Yksityiskohdilla on merkitystä. Mieti ihan kielenkäyttöäsi. Puhutko haastatteluista ja hakemuksista vai viesteistä ja keskusteluista? Kummalla tavalla suhtaudut oikeasti syvällä sisimmässäsi kanssakäymiseen?
  • Tai jos yrityksesi arvoihin kuuluvat esimerkiksi läpinäkyvyys, luottamus, ihmisten hyvinvointi tai toisten kunnioittaminen, oletko valinnut haastattelutekniikkasi vastaavasti? Eli luotko haastattelussa ympäristön, jossa ihminen voi olla rennosti ja aidosti parhaimmillaan, vai piiloviestitkö tekniikoillasi, että nurkkaanahdistamalla se totuus vielä selviää. Tai jos sinulla on esimerkiksi jo tiedossa aivan selkeä ja joustamaton palkkarange avoimeen tehtävään, voitko olla siitä ja sen ala- ja ylärajasta avoimempi hakijalle, sen sijaan että pelaat riskialtista palkkatoivelottoa hallitsevana osapuolena.
  • Oletko varannut riittävästi aikaa palvellaksesi kumpaakin tärkeintä asiakastasi: sekä firmaa että potentiaalista työntekijää? Jos viet ihmisen aikaa haastatteluilla ja hakemuksilla, varaa riittävästi aikaa ollaksesi kaikkiin yhteydessä nopeasti etenemisestä. Rekrytoijana olet tekemisissä tärkeysjärjestykseltään aika mittavan asian kanssa. Kyse on ihmisen elannon ja unelmien turvaamisesta, ja ajankäytöllisesti asiasta, joka toteutuessaan vie leijonanosan tämän ihmisen hereilläoloajasta. Kohtele sitä sen ansaitsemalla kunnioituksella. Jos et ehdi viestiä, älä rekrytoi.

2. Ota vain sen verran, kuin annat

Luultavasti kysyt haastateltavalta suosittelijoita, soitit sitten heille tai et. Mitä suosittelijoita voit itse antaa? Voitko tarjota ihan konkretiaa, kuten järjestää myös hakijalle mahdollisuuden tutustua etukäteen tiimiin ja kollegoihin? Jos et uskalla tehdä tätä, huolestu. Silloin on luultavasti jotain pielessä muuallakin kuin hakukokemuksessa.

Lisäksi: jos hakuprosessiisi kuuluu esimerkiksi erilaisia psykologisia näkökulmia tai subtanssiosaamista mittaavia testejä ja tehtäviä, mieti tarkasti niiden ajoitusta ja sisältöä. On aika raskasta, jos laitat ihmisiä esimerkiksi tekemään mittavia, aikaa vieviä koodiharjoituksia pitkän prosessin alkuvaiheilla, jos otat jatkoon vain murto-osan testatuista.

Jos et pysty tehdä minkäänlaista arviota hakijasta ilman raskaita testejä, mieti, oletko oikealla alalla, tai luotatko itseesi ja tiimiisi.

Muista, että jokainen asia minkä otat vie näiden ihmisten elämästä arvokasta aikaa, tarjoamatta välttämättä mitään vastineeksi. Tästä jää hakijalle paha maku suuhun ja se kyllä kulkee kavereille sanallisessa muodossa eteenpäin palautteena sinusta.

Mieti myös testien sisältöä. Ovatko ne sen tyyppisiä, että ne hyödyttävät vain sinua? Vai voitko esimerkiksi tarjota sen tyyppisiä arvioita, missä hakijalle jää käteen itsestään kiinnostava, monipuolinen raportti, vaikka hän ei tulisi valituksi, ja jota hänellä on myös lupa muualla hyödyntää. Mieti siis pitkään ennen kuin merkkaat luottamukselliseksi ja salaiseksi ne prujut, joiden tuottamiseksi joku on istunut esimerkiksi puoli päivää raskaissa testeissä.

3. Mittaa ja retroile rekryä

Kuten kaikessa muussakin palvelu- ja tuotekehityksessä, älä luota rekrypalvelussasi mutu-tuntumaan ja hypoteesiin. Seuraa ja mittaa onnistumisia ja epäonnistumisia jatkuvasti ja rehellisesti. Kysy hakijoilta palautetta kanssakäymisestä. Äläkä kysy vain niiltä keitä palkkasit—vielä arvokkaampaa palautetta prosessista ja luomastasi mielikuvasta saatat saada niiltä, keitä ei valinnut.

Järjestä myös retrospektiivejä rekrytointiin osallistuvan porukan kesken. Miettikää yhdessä, missä olette nyt onnistuneet, ja missä on vielä kehitettävää.

Jatkuva kehittyminen kun on tässäkin palveluammatissa se kaikista tärkein juttu. Emme itsekään väitä Taskmillilla onnistuneemme jokaikisessä tässäkin listatussa asiassa aina 110-prosenttisesti, mutta ainakin osaamme kirjoittaa tämän jutun, koska olemme pysähtyneet miettimään ja kysymään, mikä asia on toiminut, ja missä voisi vielä parantaa.

Haluatko apua ketterässä rekrytoinnissa? Ota yhteyttä jo tänään.

Tilaa uutiskirjeemme

Voit voittaa ilmaisen koulutuksen!

    Hyväksyn tietojeni käsittelyn tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.


    Kun kaipaat asioihin jotain järkeä, ota yhteyttä!

    Asiakaskokemus ja myynti

    Pauline Ranta

    +358 41 505 7255

    Buukkaa tapaaminen

    Asiakaskokemus ja myynti

    Heidi Grönroos

    +358 50 3879037

    Buukkaa tapaaminen

    Konsultointi

    Elina Kervinen

    +358 40 55 260 22

    Buukkaa tapaaminen

    Rekrytointi, freelance-toimeksiannot

    Jutta Glad

    +358 40 540 86 64

    Buukkaa tapaaminen

    Koulutukset ja työpajat

    Raija Harle

    +358 40 747 29 22

    Buukkaa tapaaminen