Oletko koskaan yrittänyt mallintaa Scrum-tiimien välisten tekemisten riippuvuuksia esimerkiksi post-it lappujen ja punaisen villalangan avulla? Ja onko lankaa lopulta niin paljon, että siitä voisi neuloa lapaset? Tällöin on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi miettimään.
Riippuvuuksia on montaa sorttia. Tyypillisiä riippuvuuksia ovat
- riippuvuus tietyistä asiantuntijoista, joita ei riitä jokaiseen tiimiin koko ajaksi
- tekninen riippuvuus toisen tiimin vastuulla olevasta tuotteesta tai järjestelmästä
- riippuvuus samojen sidosryhmien taustatuesta
Riippuvuudet aiheuttavat pahimmillaan sen, ettei tiimi pysty sprintin aikana yksin tuottamaan arvoa saamalla valmiiksi suunniteltuja käyttäjätarinoita. Sen sijaan, se on kokonaan riippuvainen toisen tiimin tai henkilön tekemisistä. Riippuvuuksista voi syntyä esteitä tiimin etenemiselle ja pahimmassa tapauksessa tiimi ei saavuta sprintin tavoitteita.
Käyttäjätarinoita kirjoitettaessa tulisi pitää mielessä INVEST-sääntö. Eli tarinan tulisi olla:
- riippumaton (independent)
- neuvoteltavissa oleva (negotiable)
- arvokas (valuable)
- arvioitavissa oleva (estimable)
- pieni (small)
- testattavissa oleva (testable)
Tämän säännön ensimmäinen kohta liittyy siihen, että käyttäjätarina pystyttäisiin toteuttamaan itsenäisesti ilman riippuvuuksia sen paremmin tiimin sisällä kuin sen ulkopuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos rakennamme toiminnallisuuksia, joissa tarvitaan muutoksia sekä käyttöliittymään, palvelukerrokseen että tietokantaan, näitä ei erotella eri käyttäjätarinoihin vaan yksi käyttäjätarina sisältää muutokset kaikkiin kerroksiin. Ja yksi tiimi pystyy toteuttamaan koko käyttäjätarinan. Aina tämä ei ole mahdollista, ja siksi riippuvuuksia on joko purettava tai hallittava.
Pidä mielessäsi arvontuotto
Riippuvuuksien hallinnan kannalta olisi tärkeää miettiä, onko tiimit rakennettu parhaalla mahdollisella tavalla arvontuotantoa silmällä pitäen. Scrum-opas ohjeistaa seuraavasti: “Scrum-tiimit ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että tiimin jäsenillä on kaikki taidot, joita tarvitaan arvon tuottamiseen sprintissä.”
Voit esimerkiksi pohtia seuraavia kysymyksiä: Miten olemme rakentaneet tiimit omassa organisaatiossamme? Onko tiimeissä kaikki se osaaminen, jota tarvitaan arvoa tuottavien ominaisuuksien kehittämiseen? Onko tiimit rakennettu noudattamalla perinteisiä organisaatiomalleja, jotka perustuvat samankaltaisen osaamisen keräämiseen yhteen yksikköön?
Mistä sitten tiedät, mitä kaikkia taitoja yhdessä tiimissä pitäisi olla? Apuna voi toimia esimerkiksi arvovirta-analyysi, jossa asiakkaan näkökulmasta tunnistettuun tapahtumavirtaan (operatiivinen arvovirta) kytketään kehittämisen arvovirta, eli miten käytännössä asiakasarvoa tuotetaan. Tämä auttaa määrittelemään, millaisia tiimejä kannattaa rakentaa. Voit myös tarkastella tuoteportfoliotanne ja miettiä, millaisia ominaisuuksia haluatte lähitulevaisuudessa rakentaa eri tuotealueilla, ja minkälaista osaamista näiden toteuttaminen vaatii.
Investoi osaamiseen
Toinen tapa poistaa riippuvuuksia on lisätä organisaation osaamista. Osaamista voidaan lisätä esimerkiksi kouluttamalla lisää tietyn alueen osaajia tai laajentamalla henkilöiden osaamista ns. T-mallia soveltaen, jolloin yhden alueen syväosaamisen lisäksi henkilöillä on kykyä oman osaamisen soveltamiseen myös syväosaamisensa ulkopuolella. Osaamisen laajentamisessa hyvänä keinona toimivat esimerkiksi rotaatiot tiimin sisällä tai tiimien välillä.
Kaikkia riippuvuuksia ei kuitenkaan voi eikä ole tarpeenkaan poistaa. Tiimien väliset sidokset eivät välttämättä ole pelkästään pahasta, vaan ne voivat auttaa jakamaan osaamista ja luomaan yhteishenkeä, kun tiimit auttavat toisiaan. Riippuvuuksia tulee kuitenkin hallita, jottei niistä muodostu pullonkauloja. Tapoja on monenlaisia.
Lähde liikkeelle kevyesti ja ketterästi, esim. tuomalla tuoteomistajat yhteen aika ajoin tarkastelemaan eri kehitysjonoja (tuotteiden kehitysjonoja eli backlogeja) ja tunnistamaan näiden välisiä riippuvuuksia. Näin voidaan varmistaa, että asioita priorisoidaan siten, että kehitystä saadaan eteenpäin ilman turhaa odotusta.
Skaalatuissa ketterissä menetelmissä, kuten SAFe, on rakennettu systemaattisia yhteisiä suunnittelusessioita, joiden avulla paitsi varmistetaan eteneminen yhteisiä päämääriä kohti myös se, että riippuvuudet tunnistetaan ajoissa ja niiden hallitsemiseen on yhteinen suunnitelma. Tutustumalla näihin menetelmiin voit löytää apua ja uusia ajatuksia miettiessäsi keinoja hallita riippuvuuksia omassa organisaatiossasi.
Kaipaatko apua riippuvuuksien hallintaan tai vaikkapa arvovirta-analyysin tekemiseen? Ota yhteyttä!