Digitalisaation edetessä ohjelmistokehityksen rooli ja koko kasvavat lähes kaikilla toimialoilla. Kehitys haastaa perinteisiä tuotekehityksen johtamismalleja. Tiukasti määritellyt prosessit ja hierarkkinen päätöksenteko eivät mahdollista asiakkaiden odottamaa kehitysnopeutta. Ratkaisua ongelmaan haetaan yhä useammin Product operating modelista (POM). Product operating model on tuotekehityksen operointimalli eli tapa organisoida yrityksen jatkuva ohjelmistokehitys asiakasarvoa ja liiketoimintavaikutuksia korostaen. Malli on tullut tunnetuksi erityisesti Marty Caganin työn kautta. Tavoitteena on kehittää nopeasti asiakkaille arvokkaita (valuable) ja yrityksen liiketoimintaa tukevia ominaisuuksia (viable), jotka ovat teknisesti toteutettavissa (feasible) ja käyttökokemukseltaan miellyttäviä (usable).
Product operating model ei ole prosessi vaan toimintamalli
Monet vakiintuneet yritykset ovat lähestyneet digitalisaation synnyttämiä kehitystarpeita perinteisen projektijohtamisen mukaisesti painottaen ennustettavuutta ja tehokkuutta. Tuloksena on usein ollut ylhäältä johdettu ja hitaasti reagoiva kehitysprosessi, jossa ketteryys esiintyy vain nimessä. Product operating model pyrkii korjaamaan ongelman organisoimalla kehityksen pieniin poikkitieteellisiin ja autonomisesti toimiviin tuotetiimeihin. Päätöksenteko perustuu vahvasti tuotejohtamisen käytänteisiin.
Product operating model ei olekaan tarkkaan määritetty prosessi, vaan periaatteisiin ja tuotelähtöisyyteen nojaava malli. Periaatteet ohjaavat sitä, miten organisaatio käsittelee tuotteita, päätöksentekoa ja vastuunjakoa, mutta jättävät tilaa yrityksen toimintaympäristön mukaisille ratkaisuille. Keskeisiä kokonaisuuksia ovat muun muassa:
Tuotestrategia ja jatkuvat kokeilut ohjaavat tekemistä
Päätöksenteko POM:ssa nojaa vahvasti selkeään tuotestrategiaan. Tiimit eivät toteuta valmiiksi määriteltyjä vaatimuksia, vaan ratkaisevat liiketoiminnan ja asiakkaiden ongelmia strategian suuntaisesti oman parhaan käsityksensä mukaan. Jatkuvat kokeilut asiakasympäristössä (Product discovery) varmistavat arvontuoton: ideoita testataan, oletuksia validoidaan ja ratkaisuja muokataan ennen laajaa toteutusta. Näin vältetään rakentamasta ominaisuuksia, joilla ei ole todellista arvoa asiakkaille tai yrityksen liiketoiminnalle.
Product operating model siirtää vastuun ja päätöksenteon tuotetiimeille
Perinteisesti organisaatiot on jaettu tärkeimpien toimintojen ympärille. Esimerkiksi liiketoiminnan, tuotekehityksen ja myynnin ammattilaiset kuuluvat omiin organisaation osiinsa, joilla usein on myös omaan tekemiseen liittyvät tavoitteet. Osa-alueet toimivat sisäisesti tehokkaasti, mutta yhteistyö ei välttämättä aina suju optimaalisesti.
POM:ssa tiimit kasataan horisontaalisti ja päätöksenteko siirretään mahdollisimman lähelle tekemistä. Poikkitieteelliset tiimit koostuvat tuote-, design- ja teknologiaosaajista, joilla on sekä liiketoimintavastuu toteutuksesta että valtuudet löytää parhaat ratkaisut. Johto määrittää suunnan ja tavoitteet, mutta ei yksityiskohtaisia toteutustapoja.
Valmentavan johtamisen rooli
POM-mallissa johtamisen painopiste siirtyy ohjaamisesta mahdollistamiseen. Esihenkilöiden ja johtajien tehtävä on tukea tiimejä, kehittää osaamista ja poistaa esteitä. Tämä edellyttää johdolta vahvaa luottamusta asiantuntijoihin sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä.
POM keskittyy vaikuttavuuteen, ei pelkkään tehokkuuteen
POM korjaa perinteisen, tehokkuuteen ja ennakoitavuuteen optimoidun kehitysorganisaation valuvikoja. Näitä ovat esimerkiksi ohjelmistokehityksen mittaaminen aikatauluilla, budjeteilla ja toimitettujen ominaisuuksien määrällä. POM siirtää fokuksen vaikuttavuuteen: syntyykö kehittämisestä asiakasarvoa ja tukeeko se liiketoiminnan tavoitteita.
POM parantaa myös yrityksen reagointikykyä markkinan muuttuviin tarpeisiin. Kun tiimeillä on autonomia ja selkeä suunta, ne pystyvät vastaamaan muutoksiin nopeasti ilman raskasta ja hidasta päätöksentekoketjua. Samalla henkilöstön motivaatio kasvaa, kun työ koetaan entistä merkityksellisemmäksi ja omat vaikutusmahdollisuudet näkyvät konkreettisesti lopputuloksessa.
Kenelle Product operating model sopii – ja kenelle ei
Koska Product operating model on toimintamalli eikä tiukka prosessi, niin sitä voidaan hyödyntää kaikissa jatkuvaa kehittämistä tekevissä yrityksissä. POM:in soveltaminen on helpointa pienille yrityksille, joiden tuotteissa ei ole riippuvuuksia ja joiden toimintaympäristö mahdollistaa nopeat kokeilut. Tällaisia ovat esimerkiksi SaaS-mallilla toimivat yritykset, joiden liiketoiminta ei ole raskaasti säänneltyä.
Haastavampaa POM:n toteuttaminen on organisaatioille, joissa päätöksenteko on vahvasti keskitettyä tai joissa toimintaa ohjaa tiukka sääntely. Organisaatioissa, joissa tuotteen tekninen perusta on ikääntynyt tai muuten heikko ja tiimit ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan, mallin käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja usein myös hyvää muutosjohtamista ja kärsivällisyyttä.
Yhteenveto
Product operating model ei ole uusi, entistä parempi ja ketterämpi kehitysprosessi, vaan kokonaisvaltainen tapa ajatella tuotekehitystä ja organisoitumista. Sen ytimessä ovat nopea arvontuotto, kokeiluista oppiminen ja asiantuntijoihin luottaminen. Kaikkien mallin periaatteiden omaksuminen voi olla isoille, vakiintuneille yrityksille haasteellista, mutta pääasia ei olekaan täydellinen mallin omaksuminen. Kontekstiin oikein sovitettuna Product operating model parantaa merkittävästi sekä asiakaskokemusta että organisaation kykyä menestyä muuttuvassa ympäristössä. Organisaation kehittäjille Product operating model tarjoaa viitekehyksen, jonka avulla voidaan tarkastella rakenteita, johtamista ja vastuunjakoa kokonaisuutena – ei vain kehitysprosessina.